9 dagar !

Siis en kyllä muistanu että tentteihin luku oliki näi vaikeeta! Ajatukset harhailee ihan muualla, koko ajan tulee mieleen vaihtoehtoista (luonnollisesti kivempaa) tekemistä tai vaan yleistä ajan tappamista, ihan vaan etten vahingossakaan tekis sitä mitä oikeasti pitäis.. Nyt tarvisin jonkun piiskurin tänne pitämään vähän kuria.. ;) 

Päivä alko skumpalla, ja loppuu skumppaan! Ja aamupäivällä tuntu kun olis kelannu baari-illan super pikakelauksella läpi, skumppaa, hauska hiprakkafiilis ja sitten päänsärky ja huono olo...huom. skumppaa oli siis yhden lasillisen verran, ja päänsärky siitä hyvästä?! Oon tulossa vanhaksi. Puoleenpäivään mennessä olin kuitenkin pienen yhden lasin darrani selättäny, katsotaan mikä olo tulee illan skumppaerästä.. ;) 

Ja ei, en muuten vain kittaa skumppaa keskellä viikkoa omaksi ilokseni, vaan aamulla töissä pientä juhlallisuutta eläkkeelle jäävän työkaverin kunniaksi, kohta vielä kyläilemään vanhemmille kun maailman paras isi täyttää vuosia tänään. Hurraa molemmille päivän sankareille! 

Nyt taidan uppoutua matkan suunnittelu-ajatuksiin, enää 9 päivää!! (Ihan vain jotta ei tarvitsisi tehdä sitä mitä on PAKKO.. ;) )

sukkarakkaus

Koirissa ja pikkulapsissa on kyllä kovasti samoja piirteitä. Saat yhtälailla koiran kanssa herätellä epäilyksiä, jos viereisessä huoneessa on liian hiljaista..! No, tällä kertaa pikku tihulainen jäi kiinni itse teossa, siellä oli taas kova sukkien varastelu jahti menossa. Miten tuon päähän saisi ettei sukat ole sama asia kuin täytteetön vinkuva näätä-lelu? Vaikka  onhan niissä samaa näköä, ehkä? 

Seuraavaksi on tiedossa kana-nuudeliwokin kokkausta, ja loppuiltan vietän niin ihanien koulujuttujen parissa. En suinkaan ole päästäni vialla että menin vapaaehtoisesti tämän kaiken kiireen keskelle ilmottamaan itseni vielä sijoitusalan tutkinnon tenttiin joka on kuukauden päästä..? Wish me luck! 

todays newsflash!

Alussa itseä kauhistuttanut koulutehtävä, DONE. Kahdeksan otosta tarvittiin, mutta sitten olin tyytyväinen. Ja tuntuiko yhtään hölmölle istua yksin kotona luurit ja mikki päässä ja puhua tietokoneruudulle englanniksi tiivistelmää jostain vapaasti valitsemastaan artikkelista? Jos rehellinen olen, ei tää oikeastaan ollu paha tehtävä alkuunkaan! En olis ikinä uskonut sanovani tätä. Mutta sisällöstä en kyllä mene yhtään takuuseen, ties mitä hassuja tietämättäni puhuin.. ;) englanti ei todellakaan kuulu vahvuuksiini.

Viikonloppu on ollu rento. Eilen saunomista, pulikoimista, tapaksia ja kuoharia Flamingo spassa, ihana ilta. Vähän yhteistä laatuaikaa, kun opiskelu-, työ- ja harrastuskiireiden keskellä pystytään kunnolla viettämään aikaa yhdessä surullisen vähän. 

Nautittiin molemmat super paljon spa-puolen antimista, käytiin lähes kaikki saunat läpi, molempien ehdoton lemppari oli se perinteinen. Suomalainen tervantuoksuinen sauna. Aijai, silmät kiinni, ja pystyi kuvittelemaan itsensä ukin ja mummin ihanaan vanhan ajan puulämmitteiseen saunaan. Lämminvesialtaaseen taas ois voinu vaikka nukahtaa, niin ihana siellä oli lillua, kun taas mineraalialtaassa oli ihana miten vesi vaan kannatteli pinnalla. Luin myös kyseisen mineraaliveden tekevän hyvää mm. atopiasta kärsiville. Kuvittelenko vain, vai ihan kun en olisi joutunut raapimaan atooppista ihoani viimeiseen vuorokauteen...? ;)

Kylpyläpuoli taas ei sen suurempia wau-effektejä aiheuttanut, peruskiva kylpylä tottakai, mutta on sitä vielä kivemmissakin käynyt. Mutta rengasliukumäki oli super, siinä mentiin monet kerrat tyylikkäät kypärät päässä!

Tänään taas oltiin perheen kesken ulkona syömässä, juhlistettiin jo vähän etukäteen ihanaa isi-pappaa, joka täyttää vuosia ylihuomenna. Ravintola Retro Sellossa ei pettänyt taaskaan, todella hyvää ruokaa, 3 ruokalajin menu :)

AINOA

Wau! Kyllä ahkerat työmiehet on saanu hyvää jälkeä aikaseks ja saaneet vanhan kuluneen Sokoksen rakennuksen täyteen uutta eloa ja loistoa! Eilen oli siis avajaiset AINOAlla, ja todettava on että kerrankin oon väärään aikaan koulutuksessa ja siis poissa normaalista työympäristöstä! 

Työkaveri kuitenki kerto eilen aamupäivällä jonon Ainoaan yltäneen vielä vanhaa H&Määkin pidemmälle. Huh, vihdoinkin Tapiolassa on eloa ja vähän uutta loistoa. Todella odotettu ja tarvittu piristys erittäin rapistuneelle keskusta-alueelle. 

Ja koska mikään ei tuntuis enää samalle maanantaina, kuin nyt avajaisviikonloppuna, oli pakko Ainoa käydä itsekin koulutuksen jälkeen katsomassa. BikBok kaikki -30% ja tarttui mustat farkut mukaan. Myyjä ei valehdellu sanoessaan housujen olevan päällä niin mukavat ettei niitä haluais enää riisua ollenkaan. Totta puhui! Myös synttärilahja ens viikolla vanhenevalle iskälle löytyi, mutta muuta ei ollut lupa ostaa. Parempi laittaa vähän rajoja itselleen, ettei lähde ihan käsistä hahaha. 

Ilta päättyi yhteiseen iltapalaan vanhempien kanssa, kyläily vanhemmilla on aina yhtä ihanaa :) 

happiest girl in the world

"Hän" on viimein ehjänä ja takaisin kotona! Oma ihana autoni <3

Huh miten elämä taas helpottuukaan, viikot on aina niin täynnä kaikkea, ettei julkisilla joka paikkaan kulkeminen todellakaan toimi, siihen palaa hulluna turhaa aikaa enkä muutenkaan nauti siitä, oon liian pilalle hemmoteltu autoilulla.. ;) 

Aamulla tuli pieni kiire koiran ulkoilutuksen kanssa, ja päätinki lopulta että Zara pääsee mukaan, pienelle aamuretkelle. Hahah, voi miten matkan varrella pysäkeillä ja busseissa Zaralle taas sateli rapsutuksia. Ei ihme että vikisi automatkan alun takaisin kotiin, Zaraki on jo ehtiny tottumaan liian hyvään, auton kopassa kun ei ole toivetta ihmisten jatkuvalle rapsuttelulle...voih. 

Seuraavana tiedossa tälle päivälle on koulutuspäivä, tervetullutta vaihtelua normaaleihin työviikkoihin! Koulutuksen aihe ei ole helpoin, mutta ainakin tämä asiakaspalvelija saa vaihteeksi vaan kuunnella, eikä olla itse äänessä... ;) mukavaa torstaita, halihali!

nuudeliwokkia ja rapsakoita perunoita

Oon viime viikkojen aikana kokeillu taas useampaa uutta ruokareseptiä, joita on kuin hullu halunnu päästä tänne myös teille jakamaan. Aikaa ei siihen kuitenkaan ole ilmaantunu, mutta nyt. Nyt niitä tulee :)

POSSU-NUUDELIWOKKI

4-5 annosta

vettä

200 g kokojyvänuudeleita

2-3 rkl öljyä

400g HK Rypsiporsaan maustamattomia lihasuikaleita

1 tl inkivääritahnaa tai hienonnettua tuoretta inkivääriä

3 valkosipulin kynttä hienonnettuna

150g sokeriherneen palkoja (tuore tai pakaste)

1 pieni punainen paprika suikaleina

1 pieni oranssi paprika suikaleina

1 pieni purjo suikaleina

2-3 rkl soijakastiketta

(korianteria tai persiljaa)

Kiehauta vesi ja laita nuudelit hetkeksi veteen. Siivilöi.

Kuumenna öljy wokissa.

Pikapaista rypsiporsaan lihasuikaleet.

Sekoita joukkoon inkivääritahna ja hienonnetut valkosipulit, sekä sokeriherneen palot, paprika- ja purjosuikaleet.

Kääntele aineksia muutama minuutti kovalla lämmöllä.

Lisää joukkoon valutetut nuudelit. Kuumenna.

Mausta ruoka soijakastikkeella. Ripottele joukkoon silputtua korianteria tai persiljaa.

Tarjoa lisäksi vahvaa chili-kastiketta.

Nuudeliwokkejakin voi tehdä vähän millä täytteellä kukin haluaa, aika paljon on vaan mielikuvitus rajana. Mutta tällä ohjeella tuli todella kiva ruoka itselle, suosittelen!

(Ohjeen löysin Hellapoliisin sivuilta)

*   *   *

VALKOSIPULI-ROSMARIINI-PAAHDETUT PERUNAT

6-8 annosta, valmistusaika noin 1,5 tuntia

1,2kg yleisperunoita, kuten Van Gogh

2 rkl oliiviöljyä

25g voita

yksi oksa rosmariinia

2 valkosipulinkynttä

Kuori ja lohko perunat. Nosta perunat kiehumaan suolalla maustettuun veteen. Anna kiehua 10 minuuttia, lähes kypsiksi. Valuta ja höyrytä kuiviksi.

Levitä perunat uunivadille ja pirskota päälle oliiviöljy. Nostele voi nokareina pinnalle. Paahda perunoita tunti 200-asteisessa uunissa. Kääntele puolessa välissä kertaalleen.

Riivi perunoiden joukkoon rosmariininlehdet ja murskaa valkosipulinkynnet. Levitä mausteet perunoiden joukkoon muutama minuutti ennen kypsennyksen päättymistä.

Perunoista tulee ihanan rapeakuorisia, ja sisältä ihanan pehmeitä ja vähän makeitakin! 

Tämän ohjeen satuin löytämään viikko sitten vanhemmilla vanhoja Kotiliesi-lehtiä selatessa, ja päätettiin Mikan kanssa jo heti seuraavana iltana kokeilla pihvien lisukkeeksi. Ohjeen "höyrytä kuiviksi"-kohtaa en täysin ymmärtänyt, mutta päädyin painelemaan uunivuoalla olevia perunoita kevyesti talouspaperilla, niin että suurimmat nesteet imeytyi perunoista talouspaperiin. Tämä tapa tuntui ainakin toimivan varsin hyvin, koska perunoista tuli oikein onnistuneita! Tehtiin myös pienemmällä perunamäärällä mitä ohjeessa on, mutta laitoin silti oliiviöljyä melkein samanverran kuin isommalla perunamäärällä, ja tämä kannatti!

Olin myös muistanut kaupassa väärin, eikä kaapistani löytynytkään valmiina kuivattua rosmariinia, joten päädyttiin tällä kertaa tekemään perunat timjamin kera. Rosmariinin kanssa uskoisin kyllä tulevan yhtälailla todella hyviä! ;)

Kokkailuintoa! :)

ale-rekkien uhrina TAAS

Te, jotka tunnette mut myös oikeassa elämässä, tiedätte että mulla on usein taipumusta olla pennin venyttäjä, ja ilahdun suuresti jos löydän jotain yhtäkkiä hyvässä alessa. Jotain, mitä oon saattanu käydä jo monet kerrat aikaisemmin samaisessa liikkeessä hypistelemässä. Tai muuten vaan ale-rekistä tulee joku ale-rekille epätyypillinen tuote vastaan (tyypillisestihän ale-rekit on tunnettuja niistä jämärievuista, joita ei oikeastaan kukaan halua ostaa itselleen), joka vaan huutaa "ota minut" tai "kokeile edes". Tän piirteen mussa on kyllä pystyny varmasti jo vaan blogia seuraamallakin huomaamaan useampaan otteeseen, tähän vois todeta että kärsivällisyys palkitaan. Odota tarpeeksi ja toivo parasta että kokoja olisi vielä, niin saat puolet tai yli puolet halvemmalla lopulta ;)

Tottakai on myös tuotteita, joita todella tarvitsee tai jotka on niin mielettömiä että ei voi jäädä odottamaan käykö tuuri ale-rekeillä, mutta tämmösiä ei-ihan-välttämättömyyksiä voi jäädä odottelemaan. 

Eilisen ja tän päivän saldona on 3 vähän perus trikootoppeja hienompaa toppia + rintsikat 29 eurolla. Jeij. Lindexistä ja Vilasta :)

Nyt oon saanu tän illan etäkoulupäivän hetki sitten päätökseen, ja päätin että koska sain huomisella dedlinellä olevan tehtävän äsken palautettua, eikä ole pakko tehdä mitään muuta tänään, aijon rojahtaa sohvalle ehkä ekaa kertaa kuukauteen ja vaan surffata kanavalta toiselle. kuulostaa aika luksukselle!

Huomenna tapahtuu jotain super-mahtavaa, mutta siitä saatte kuulla vasta huomenna... ;)

Kohti parempaa taas

Nyt on fiilis, että joku hyvyyden lähettiläs on huomannu minut raukan viimein taas ja ottanu suojiinsa! Paljon teki jo erittäin rentouttava viikonloppu ja pitkien unien aamut. Ajatukset on taas kirkkaampia ja positiivisempiä ajatuksia pyörii päässä. Olis ehkä pitäny ottaa aikaa myös koululle viikonloppuna, mutta ehkä jo siksi että tuntuu että vähän koko ajan pitäis ottaa enemmän tai vähemmän aikaa koululle, oli hyvä kääntää homma ihan päälaelleen! On kuunneltava itteään vaikka kuinka paljon olis velvotteita, ja tehdä niin kun mä viikonloppuna ja olla edes miettimättä koulutehtäviä ennen kun oli ihan pakko sunnuntai-iltana, niin sanottunu pehmeä pikkuhiljaa tehty siirtyminen viikonlopusta takaisin arkeen yhden eilen palautettavan tehtävän muodossa! 

Ja mitä sitten tein viikonloppuna? Paljon aikaa vaan itelle, kävelylenkkejä aurinkoisessa syyssäässä yksin ja koiran kanssa, siivousta kotona ja tekemättömien hommien loppuun saattamista, ihanaa ruokaa ja illanviettoa ja extempore-lähtö Horse Showhun ilmaislippujen avulla!! 

Nyt, töistä kotiin matkatessa, ei myöskään tarvii tuntea syyllisyyttä että olis ollu taas liian saamaton työtekijä kun mieli oli pirteä ja ajatukset kulki taas :) 

Univelat, huonojen uutisten ketjureaktio ja yleinen syksyn pimeys ja kylmyys ei oo varmaan kenellekkään helppoja, mutta voin sanoa jo tässä vaiheessa syksyä etten ole hetkeen näin raskasta syksyä kokenu! 

Nyt vaan odottelen sitä ehkä kaikista odotetuinta ilmotusta, joka voi jo ruveta tapahtumaan minä päivänä hyvänsä! Ilmoitusta, että auto olis taas ehjänä ja noudettavissa kotiin! Miten paljon elämä taas helpottuu jo sen myötä, mukavaa viikkoa kaikille!! :) 

viikon verran univelkoja, millon ne saa kuitata?

Voi apua mikä hiljaisuus täällä onkaan vallinnu! Mutta jos olisitte saanu elää viime viikon mun sukissa, ymmärtäisitte ettei yhdellekkään niin sanotulle ylimääräisyydelle ollu aikaa! Mulla kehkeyty mieleen vähän väliä mitä parhaimpia postausideoita, mutta aika. Se pirullinen aika, jota ei tunnu olevan tarpeeksi!

Nyt kuitenkin pahin on hetkeksi taas takana ja saan edes pari päivää hengähtää (ainakin osin) kouluhommista. Nyt on saanut maistaa työn ohessa opiskelun todellisen luonteen. Se ei hittovie ole helppo reitti saada itselleen uusi tutkinto! Mutta en siltikään vielä kadu että tähän ryhdyin, kyllä tämä edelleen tuntuu oikealle ;)

Viime viikkoon mahtui muutenkin sekä hyvää että ikävempää. Pahin uutinen oli ehkä yt:n uhkan lankeaminen meidän työpaikan ylle, sitä ajatellessa on ollu vaan kiva että on ollu koulukiireitä, ajatukset ei oo ehtiny velloa tuon ikävän asian ympärillä. Epävarmuus on uskomattoman inhottava tunne, ja koitan elää kuin ennenkin, ja odottaa kuinka tässä käy.

Toinen, minkä lauantaina sain todeta, on että olen selkeästi saanut ilmaisten älypuhelimien jakajan tittelin, pitääkö tästä olla ylpeä?

Lauantai-iltana multa varastettiin jo TOINEN puhelin alle puolentoista vuoden sisään. Miten voi olla tällainen tuuri? No ainakin varmalla kokemuksen tuomalla varmuudella tällä kertaa tiesin heti tarkalleen kuinka toimia. Jos ei pahaa niin jotain hyvääkin, löysin todella hyvän puhelin-tarjouksen ja nyt on tullut aika munkin siirtyä Nokian ajasta iPhonen aikaan. Aika jännä fiilis. 

Olin kyllä ajatellut päivittää puhelimen uudempaan ens vuoden alussa, mutta en ollu ajatellu sitä ihan näin hoitaa. No ei jää vanhat puhelimet nurkkiin lojumaan.

Ihana lauantai-ilta tyttöjen kanssa, ja rentouttava sunnuntai Mikan kanssa kuitenkin pelasti aika paljon viikon yleisarvosanaa. Fiiliksen voisi kuvailla nuutuneeksi mutta iloiseksi! Ja paras syy iloon ehkä on että selvisin sitkeästi viime viikosta, vaikka tiesin sen jo alkaessa siitä tulevan tiukka viikko ;) 

:)

pois risukasoista

Jos viikko alkokin vähän ikävämmällä tavalla, niin loppuu kuitenkin erittäin mukavasti! 

1. Olin jo täysin ehtinyt tyhjentää ajatukseni siitä, että olin osallistunut työpaikan valokuvauskisaan, jossa kuvia pyydettiin lähettämään työntekijöiden toimesta uutta kotisivujen päivitystä varten. Kuvan piti kuvastaa jotain tyypillistä tai tunnettua näkymää omassa kotikaupungissa. Päädyin silti lähettämään kilpailukuvieni joukossa myös yhden kuvan, joka nyt ei sattunut olemaan omasta kotikaupungista, mutta tykkäsin itse kuvasta ja oli fiilis että se ehkä voisi menestyä, kuitenkin monelle tuttu näkymä, josta voi heti selvittää mikä kaupunki kyseessä. Muutenkin koko osallistumiseni jäi tyylilleni uskollisena viime hetkeen, keskellä yötä vielä kiireessä ennen nukkumaan menoa sain lopulta kuvat lähetettyä! 

Kyllä kannatti, tämän ansiosta olen ihan kivan rahasumman verran rikkaampi pian ;)

2. En kestä edes ajatella kuinka naimisissa tuun olemaan suurimman osan viikonlopusta koulutehtävien kanssa! Sen takia tuntu erittäin ihanalle saada alottaa viikonloppu rennolla kiireettömällä lenkillä Zaran kanssa. Kierreltiin pitkin poikin pikkuteitä ja riehuttiin lehtikasoissa!

3. Satuin töissä tänään huomaamaan useamman asiakkaan kantelevan taas tuttua keltaista vihkoa. Ihana päästä taas ympyröimään kaikki must-tuotteet, jotka pitää ainakin käydä hypistelemässä paikan päällä vaikka tietäisi heti että todennäköisesti sitä ei kuitenkaan ole hankkimassa! Nykyään osaa olla jo aika kriittinen, mitkä asiat ihan oikeasti on kannattavia ostoksia Hulluilla Päivillä, ei osta vaan ostamisen pakosta, vaan koittaa etsiä vaan asioita joita todella tarvitsee mukaansa liikkeestä. Yleensä ne on hygieniatuotteita, ruokaa, kodin erilaisia tarvikkeita, siivoustarvikkeita, nykyään myös lemmikeillä suunnatut tarjoukset kiinnostaa!

Ihanaa viikonloppua!

aloittelevan nettishoppailijan odotus palkittu

En kuulu siihen sarjaan, jotka tekisivät suurimman osan ostoksistaan netissä. Tykkään liikaa siitä fiiliksestä kun saa rauhassa ajan kanssa kierrellä kauppoja, hypistellä ihania vaatteita ym. tavaroita ja löytää juttuja jotka oikeen huutaa nimeäsi. Netin kautta kaikki on liian helppoa. Mutta nyt oon tehnyt poikkeuksen ja nettishoppaillut!! Ja nyt on viimein tilatut tuotteet onnellisesti kotona, Yves Rocherin paketin hain eilen ja Zalandon paketin tänään. 

Avasin Zalandon paketin kuin mainoksen naiset konsanaan. No eii, en ihan. Mutta oli se silti jännä nähdä miltä kengät todellisuudessa näyttäisi! Kirjoitinkin tänne puolitoista viikkoa sitten valinnan vaikeudesta useampien ihanien kenkien välillä, joten seuraavaksi ajattelin laukaista tämän jännityksen ja paljastaa mitkä kengät lopulta päädyin tilaamaan. tsadaa!:

Hyvälle näyttää! Ja kuinka rakastankaan kaikkia pieniä solkia yksityiskohtina, niinkun näissäkin :) Kokokin oli täysin oikea, joten se murheen aihe oli turha.

Yves Rocherilta päädyin ostamaan vähän ihon hoito tuotteita, ja eritoten kasvojen kuorintaa ajatellen. Tanja suositteli, ja kannatti kuunnella ja tilata. Olo kasvoissa oli todella mielyttävä eilisillan kuorinnan jälkeen! Muita tuotteita en ole vielä ehtiny kokeilemaan, ja kaikenlisäksi tuli vielä 15 näytepakkausta eri tuotteista!

Tilasin siis meikinpoistoaineen, kasvoveden, kasvokuorintapaketteja MONTA, ja tuo 15 kpl näytepakkaus-paketti :) Kaupan päälle tuli yö/päivä-voide kasvoille.

Päivä itsessään on ollut ihan positiivishenkinen. Olo selkä- ja niskakipuineen ei ole vieläkään kehuttava, kipulääkkeen voimin sai työpäivän läpi, eilen tosiaan olin toipilaana kotona. 

Mutta LähiTapiola on ehdottomasti tämän päivän leijona, todella nopeaa palvelua! Eilen sain viestin törmääjäosapuolelta, että vahinkoilmoitus on nyt tehty, tänään aamulla tuli jo vakuutusyhtiöltä soitto että kaikki on ok, ja voin viedä auton haluamaani autokorjaamoon vauriotarkastukseen. Eli huomenna 8:15 olen jo innokkaasti siellä näyttämässä autoni vahinkoja! Siellä katsotaan mitä luokkaa vauriot autossa on, miten lähdetään korjaamaan ja mitä varaosia pitää ennen sitä mahdollisesti tilata. Myös vakuutusyhtiö saa sitä kautta kuvat autoon tulleista vaurioista.

Sain myös kuulla saavani jotain korvauksia tästä! Tai siis ajasta jonka joudun olemaan ilman autoa korjauksen takia. Onkin enemmän kun reilua että minä ainoana täysin syyttömänä osapuolena, joka kuitenkin eniten joutuu kärsimään, saan hyvityksiä! Pyöräilijä kuitenkin selvisi pelkällä säikähdyksellä ja tuli aivan liian kovaa ja voisko sanoa koppavasti suojatielle asenteella "kyllä ne autot väistää". Ja perään ajanu auto ei ite saanu juuri naarmuakaan tapahtuneesta! Semmosia ne maasturit on.

Mutta joka tapauksessa mahtavaa kuinka nopeasti homma tähän asti on edenny, omat kivut ei meinaa selästä kadota, mutta sentään auto on matkalla kohti taas vähän parempaa tulevaisuutta :)

Miettikää muuten, on jo lokakuu! Niin se aika kiitää, kohta on ihan varmaan taas jo kevät kun tätä tahtia jatketaan, ei paha ;) Toivotaan että lokakuu tuo mukanaan hyviä ja mukavia asioita. muun muassa lämpimän aurinkoisen syyssään!

Onnettomuus

Tänään on ollu ihan hyvä alku päivälle. Kiireinen, mutta hyvä. Sain myös mitä parhainta lounasseuraa, kun Mika tuli kanssani lounastamaan, mentiin testaamaan Bada bingin lounastarjonta, joka oli ihan perushyvä! 9,70€ olis normaalisti, mutta me saatiin kupongilla kaks lounasta yhden hinnalla. Yleisesti ottaen on todellista rahan haaskausta syödä lounas ulkona, kun paljon halvella tekee ruoan itse. Mutta sen kerran kun lounaalla menee ulos syömää, tuntuu se todelliselle luksukselle arkeen! Tiedän myös antavani itelleni luvan ulkona syöntiin vähän usemmin kun Tapiolaan aukeaa enemmän ruokapaikkoja (kauppakeskus Ainoan aukeamista kuumeisesti odottaen uusien hyvien lounaspaikkojen toivossa!). 

Päivä siis tosiaan vaikutti ihan hyvälle, mutta se on jännä miten pienessä hetkessä päivä voi muuttua ihan päälaelleen!! Lähdin ajamaan töistä kotiin ajella alle pari minuuttia ja PAM! Mun perään ajettiin... Eka fiilis oli uskomaton säikähdys kun takaa tullu auto töytäsee mut autoineen päivineen pari kolme metriä eteenpäin, isken pääni päänojaan ja kimpoan siitä takaisin eteenpäin, onneksi vauhti ei riittäny enää iskemään mua rattia vasten. Tosta tilanteesta on aika hatarat muistikuvat, päässä pyöri monia asioita, "ei voi olla todellista!", "miksi minä?", "mitä tapahtuu?". Tuuria oli matkassa siinä mielessä ettei vauhtia ollut juurikaan, ja etten takaa törmänneen töytäisemänä kimmonnut lähellä olevaa liikennemerkin tolppaa päin enää, vaan liu'uin vähän vierestä. 

Sen jälkeen tajuan viimein että takana olevan auton kuski viittilöi että ajetaan sivuun bussipysäkille, ja kun nousen lopulta autosta tärisen totaallisen kauttaaltaan! 

Koko juttu alkoi siis siitä, että päästin pyöräilijän autotien yli suojatien kohdalla, ja olin just lähdössä liikkeelle, kun viime hetkellä huomasin toisesta suunnastakin tulevan kovaa vauhtia pyöräilijän, oletettavasti ajatellen että ehkä hänkin ehtii vielä ylittää tien ennen kuin autot lähtee taas liikkeelle. Pyöräilijä kuitenkin tuli niin äkisti ja aika uhkarohkeasti, että oli pakko vetää jarrut pohjaan, jotten olis ajanu päälle, ja pienestä kuulemma olikin kiinni ettei olis osunu! No, takana olevan auton kuski ei ollu ollenkaan läsnä ratissa, puhui puhelimessa ja oli ajatuksissa ihan muualla kun auton ratissa, ja oli olettanu mun lähtevän eteenpäin kun näki ekan pyöräilijän menneen, muttei huomannu tätä toista pyöräilijää jonka vielä äkkijarrutuksella päästin yli. Kolarihan siitä tulee kun toinen jarruttaa ja toinen kaasuttaa. Onnea oli myös siinä, että pyöräilijä ja törmännyr kuski oli heti yhteistyöhaluisia. Kuski myönsi heti että se oli hänen virhe ja tottakai he korvaa (auto oli kuskin vaarin auto, voi tulla vaarille kalliiksi auton lainaaminen :D) ja pyöräilijä taas oli heti antamassa yhteystietonsa jos tarvittaisiin johonkin todistajaa tms lausuntoa kolmannelta osapuolelta. Hirmu hyvä juttu siis sen osalta. 

Kotiin päästyä soitin sitten auton omistajalle eli tälle vaarille, ja sain annettua omat ja oman auton tiedot. Vaikutti asialliselle ja rehdille miehelle, ja vahinkoilmoitusta rupeaa tekemään. Itse autollahan voi kyllä ajaa, mutta tuntuu että pakoputki tai joku on ottanu kanssa vähän lommoa, eikä kuulosta kiihdyttäessä hirveen hyvälle, kuulostaa vähän kuin autolla olisi köhää. Antaa sen siis parannella itseään kotiparkissa, kunnes tämän kaiken saa siihen pisteeseen että auton saa vietyä korjaamolle. Takaa tosiaan meni peltiä jonkin verran lyttyyn, mutta onni että takavalot ja takatuulilasi pysy ehjinä! Takaluukku ei myöskään aukea, lukko selkeästi meni tällissä jotenkin lyttyyn tms. 

Oltiin sovittu treffit Jessin kanssa stadissa, joten sitkeästi lähdin tapahtuneesta huolimatta kohti keskustaa kiertelemään yhdessä kauppoja. Matkan aikana ja paikan päällä olo alko pikkuhiljaa pahenemaan, pieni niskakipu muuttu vähän isommaks niskakivuks, ja selkäkipu hiipi selkään koko ajan yltyen. Huimaus ja pieni huonovointisuus siihen päälle vielä, ja lopulta päätin että kerta keskustassa jo valmiiksi ollaan, voin hyvin samalla käydä näyttämässä itteni varmuuden vuoksi lääkärillä. Ja lääkärikäyntihän luonnollisesti meni myös vastapuolen vakuutuksen piikkiin, sai kyllä vähän papereita täytellä ennen lääkärille pääsyä, mutta loppupeleissä en joutunu odottamaan melkein yhtään, kun kuitenkin asemalle astelin ilman mitään ajanvarausta suht myöhään illalla. Lääkäri oli todella mukava ja rauhallinen, ja tutki mut perusteellisesti. Vaikuttaa onneks siltä että mulla on enemmänkin vaan lihaskramppeja ja/tai jotain lihasrevähdyksiä, ettei sen vakavampaa. Kipulääkettä ja lihasrelaksanttia sain, niillä on kuulemma taipumusta väsyttää, joten niiden vuoro on seuraavaksi ja sitten unten maille! Tottakai, vaikka kuinka harmittaa oman auton kohtalo ja se, että joutuu nyt oman aikansa olemaan bussien aikataulujen orjana, niin saa olla iloinen ettei itelle sen pahemmin tapahtunu. Se on kuitenkin vaan pääasiassa peltiä joka autossa meni ryttyyn ja se on korjattavissa, mutta oma henkikulta on vähän ainutlaatuisempi tapaus :) 

Kaupoilta oli hakusessa uudet työhousut töihin, mutta se tuntuu olevan jokin kirjoittamaton sääntö, että silloin kun oot ettimässä jotain tiettyä kaupoista,  niiin sitä ei tule vastaan millään! Tyhjin käsin en kuitenkaan lähteny, alusvaatteita, apteekin lääkkeet ja Jessin piristykseks mulle tuomia ite tehtyjä suklaa-pähkinä-vaahtokarkkiherkkuja (niille olis oma nimikin jota en nyt muisfa!) löyty kassista!

xxxxx