torstai 27. helmikuuta 2014

matikkanörtti

Tuulettaisitteko, jos saisitte uusintatentissä muutettua hylätyn arvosanan parhaaksi mahdolliseksi 5:ksi ?! Uskomatonta, itse menin sitten matikan uusinnassa tekemään näin, tänään sain jo tuloksen. Koko koulu- ja opiskeluhistorian ajalla täydet kympit / vitoset on muutenki ollu erittäin harvassa, ei voi kun sanoa kyllä kannatti paahtaa puoltoista viikkoa melkeen kaikki illat töiden jälkeen yömyöhään matikan laskujen parissa. Huhhuuuh. 


No, tästä tän päiväsestä uusinnasta ei ole kovin varmat fiilikset. Saa nähdä tuleeko tää päättymään tilanteeseen Pauliina 0 vs. kirjanpito 2 ... En vielä heitä veistä nurkkaan (Essin käskystä), mutta tähän uusintaan en oikein osaa kommentoida paljoa. Joko olen tietämättäni osannu yllättävän paljon, oon osannu tuurilla yllättävän paljon, tai oon ollu totaallinen luuseri taas.. Toivottavasti tulos tulis pian! 

Menin tentin jälkeen pyörimään selloon, päätin että tänä iltana en mieti sekuntiakaan koulua vaan koitan ottaa väli-illan akkujen lataamiseen. Ens viikolla on taas 3 tenttiä ja tehtävän palautuksia, tämmösinä aikoina on uskomattoman vaikeeta ehtiä valmistautumaan tarpeeksi, kun suuri osa päivästä menee jo töissä. Kukaan ei kuitenkaan ole supernainen/mies, joten myöskään pieni minä en jaksa jos en välillä saa vähän omaa aikaa ja kunnon yöunia! Menin ja repäsin jopa syömään vähän roskaruokaa sellossa ;) ihan vaan sen kunniaksi että oon melkein supernainen kun näin hyvin oon jaksanu! 
Läpäisin myös itsehillintäosion, enkä ostanu itelleni mitään, vain äidille synttärilahjan! Kuitenki kaupoissa alkaa olemaan niin ihania kevätvärejä ja kevätjuttuja, että pelkkä niiden hypistely jo riitti tällä kertaa. Lindexissä oli erittäin kesän henkeä huokuvat aurinkolasit, ja tän kevään villitys on itelleni valkoset converset, PAKKO saada! Kun nuo kahdet muun väriset ei enää riitä.. ;) toivottavasti teneriffalta löytyis vähän kivempaan hintaan! 



puss. 

keskiviikko 26. helmikuuta 2014

I'm in love!


Sopivan kokoisen, sopivan hintasen ja mieleisen päiväpeiton metsästämisestä meinas jo tulla ikuisuushommaa, kunnes tänään onnistuin taas keksimään vaihtoehtoista, sen epämielyttävän välttelevää tekemistä. Kirjanpitoa olisi pitäny päntätä, mutta yhtäkkiä sain megaidean laittaa googleen tähtikuviollinen päiväpeitto, ja hahaa. Sieltä löyty samantien yksilö joka huusi nimeäni. Täydellisen kokoinen, mahtavan hintanen, ja siinä on tähtiä! Se meni samantien tilaukseen, saatte sitten nähdä miltä todellisuus näyttää. 

Öitä! (Huominen matikan uusinta ahdistaa... ) 

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

opiskelu-paineita


Alla olevan kuvan voin itse(kin) allekirjoittaa. Sitä ei itsekään ennen opiskelujen aloittamista (varsinkin kun vielä täysipäiväisen työn ohella) tajunnut ihan täysin kuinka raskasta tää oikeasti voikaan olla! Tottakai oon itsekin opiskellu aikaisemminkin, mutta sillon asenne opiskelua kohtaan oli ehkä vielä hieman eri, asuin myös vielä kotona vanhempien luona, eikä samanlaisia niin sanottuja arkihuolia kaiken päälle vielä ollu. Nyt kuitenkin pitää oman työn ja koulun lisäksi huolehtia vielä niiin monesta muusta asiasta, ja olisi kiva edes joskus myös saada nähtyä muita ihmisiä, eikä kököttää kaikkia iltoja kotona koiran kanssa koulukirjojen äärellä.
Oon kyllä ehdottomasti myös oppinu paljon viime syksystä, ekasta puolivuotisestani työn ja opiskelujen ympärillä. Kuitenkin suoritan opintoja täysin samaa tahtia kuin että olisin päiväopiskelijana. 60opintopistettä vuodessa-tahdilla siis. Nyt keväällä myös suurin osa kursseista koostuu ryhmätehtävistä, jolloin yksilötyön osuus jää vähän pienemmäksi, ei tarvitsi urakoida laajoja tehtäviä hieman vielä kurssin alussa vieraammista aiheista täysin yksin. Kuitenkin haastetta tulee tottakai saada ryhmätyö etenemään kun kaikki tapahtuu enemmän tai vähemmän virtuaalisesti. Samoin tehtävien toimeksiannot on välillä hieman ehkä vaikeita tulkita oikein, mitä tehtävänannossa ihan todella nyt halutaankaan oppilailta. Tämän hetkinen pähkäilyni pyörii tehtävänannon "kirjoittakaa pohdiskeleva yhteenveto toiminnanohjausjärjestelmiin liittyvästä opinnäytetyöstä" jota vielä pitäisi samalla jotenkin verrata edellisessä tehtävässämme kirjoittamaamme raporttiin. Ja olen yleisestikin hirveän huono kirjoittamaan tällaisia, tai eniten ehkä (jos näin voi sanoa) pitäisi enemmän luottaa itseeni ja siihen että voin ihan varmasti kirjoittaa myös hyviä tekstejä. Ettei se menisi vaan toistamiseksi, jahkailuksi ja selittelyksi. Vaan että se olisi selkeää asiatekstiä, ja tätähän tässä varmasti saan vielä monet kerrat oppia tämän opiskelun aikana :)

Tällä hetkellä kyllä tätä opiskelua myös hieman häiritsee taustalla netti-tvstä pyörivä jalkapallon 2016 EM-kisojen lohkoarvonta, joka on aina myös niiiiiin yksi lukuisista kevään merkeistä! Tähän sisältyy aina ihana oma jännityksensä, päästään aloittamaan puhtaalta pöydältä, ja taas uusi toivon kipinä pääsee heräämään. Ja tuli sitten painajaismainen lohko tai lohko jonka kanssa suomellakin oikeasti voisi olla mahdollisuuksia, niin me ollaan ainakin aina kannustamassa isän ja veljen kanssa. Nyt ja aina, futis on ja pysyy! ;)
Mutta nyt ryhdistäydyn, onneksi olen nainen ja voin tehdä koulujuttuja JA kuunnella arvonnan edistymistä. Onneksi reipas aamulenkki Zaran kanssa ainakin selkensi ja piristi reippaasti aamun unisen pään!
Mukavaa sunnuntaita :)




lauantai 22. helmikuuta 2014

onnea suomi pronssista!


Äiti ei ole vain äiti. Äiti on myös ystävä. Ja se on mahtavaa! Vietettiin ihana äiti-tytär-ilta eilen, herkuteltiin oikeen olan takaa! Aikasemmin, ennen tänne luokseni majottumista, ohjelmaan kuulu kaupoissa kiertelyä ja illan menun miettimistä ruokakaupassa, Ikeassa tottakai ohjelmaan kuulu myös perinteiset lihapullat! Hahah, aina yhtä hyvin maistuu ne. 

Tänä aamuna nautittiin vielä hyvä herkullinen aamiainen äidin kanssa, sen jälkeen kun oltiin ensin onniteltu tuo meidän pieni karvakorvamme. Zara 1v. tänään! Miten aika on voinu kiitää näin. Tuntuu samalla haikealle ja uskomattomalle, että melkein vuosi jo takana koiran omistajana, ja samalla haikeaa miten siitä voi olla jo melkein vuosi kun haettiin tuo pieni sydänkäpy kasvattajalta kotiin! Samalla mahtavaa että se on jo nuori neiti, tänään taas kasvoi agility-into entisestään suuren askeleen. Mahtavaa että voi harrastaa koiran kanssa, ja että päästään viimein ns. pentuvaihteesta pikkuhiljaa enemmän ja enemmän "tositoimiin". Hahah, vikan kerran tunnin lopussa rataa mennessä Zarakin oikeen "ärähti" innosta putkeen juostessaan, se oli selkeästi koiran kielellä ilmaisu että vitsit tää on kiivaaaa!!


Toivottavasti ootte munkin puolesta tänään seurannu peliä ja kannustanu suomea hienosti, sen verran itsekin oon perillä JOPA että tiedän pronssia tulleen! Jääkiekko ei itseä kiinnosta, en siitä mitään ymmärrä, ja kouluhommat painaa niin pahasti päälle että oon saanu turvautua tilannepäivityksiin x1000 facebook-etusivulla, ei tässä oo tarvinnu antaa pienintäkään vilkaisua koko olympialaisiin kun huolehditte tilannepäivitykset puolestani ;)
kivaa loppuiltaa!

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

neljän tähden illallinen á la Pauliina

Kuinka tyhmälle tuntuukaan päivittää tätä enää, neljä päivää jälkikäteen! Mutta teen sen silti, koska hehkutin tästä illasta moneen kertaan etukäteen. Mahdollisesti myös jotakuta kiinnostaa mitä lopulta päädyin kokkaamaan arvon vierailleni ;)
Sain kuulla, että vaikutin hyvin stressittömälle keittiössä. Ja vieraille heräsi myös jo monenmoisia ajatuksia, josko ehkä vasta sillä hetkellä kehittelin illan menua mielessäni. Mitä kaapista sattuu löytymään, ja haaa, teenpä tätä! Menu oli kuitenkin tarkkaan mietitty etukäteen, ja illan teeman voisin sanoa melkeinpä menevän hieman ehkä kreikan suuntaan.


Telkussa pyörivässä versiossa tästä, juoneen kuuluu vieraiden arvailu illan menusta. Emma oli tähän osioon hienosti heittäytynyt, ja arvasi alkuruoan oikein (hienosti on Emma seurannut selkeästi tätä blogia, ja napannut oikeaoppisesti vinkin täältä. Papukaijan merkki tästä!). Alkuruokana oli siis:

Munakoiso-fetaviipaleet!


Ohje tähän herkulliseen alkuruokaan onkin vilahtanut jo viime elokuulta löytyvässä postauksessa, jonka löydätte täältä Tämä oli illan ainut varma ruoka, jossa tiesin onnistuvani ainakin arvosanalla hyvä, mutta erittäin hyväkin oli mahdollisuutena. Lautaset tyhjeni sen verran kiitettävästi kaikilta, että voisin melkein jo arvuutella tuota erittäin hyvää?

Mutta siihen jäikin varmuus, ja pääruoka sekä jälkiruoka olikin jo itsellekkin uusia kokeiluja. Ja ehkä eniten näistä jännitin pääruokaa nimellä "mehevät broilerifileet". En tiedä menikö tuurilla vai taidolla, mutta kanafileiden kypsyys meni nappiin! Tajusin myös kuinka vaikeaa on maustaa niin että se on mieleinen kaikille, kun kokkaa pääasiassa vain itselleen, voi mausteita usein lisätä makunsa mukaan vielä jälkikäteen. Maustajana oon usein ihan liian varovainen, tai jos kerrankin revittelen, niin menee jo usein liikaa. tyypillistä? Nyt kuitenkin tässäkin onnistuin hyvin, oon selkeästi myös ruoanlaitossa parhaimmillani pienen paineen alla ;) Kanan kyljessä oli salottisipulia ja herkkusieniä ja sitruunamelissariisiä.
Riisin keität täysin normaaliin tapaan, ja lopuksi riisin valmistuttua lisätään joukkoon hienonnettua tuoretta sitruunamelissaa.


Jälkiruokana oli ihanan raikas vadelman, mangon ja turkkilaisen jugurtin yhdistelmä. Tein jälkiruoan jo valmiiksi jääkaappiin päivällä, niin sitä ei tarvinnut miettiä enää laisinkaan illalla. Ainoastaan pienenä omana lisänä lisäsin jokaisen kippoon pisteeksi iin päälle sitruunamelissan lehdet, joita jäi vielä sopivasti muutamat lehdet yli pääruoasta.



Suosittelen lämpimästi tämänkaltaisia iltoja kaikille! Varsinkin jos joskus hyvin tiiviistä porukasta on jokainen lentänyt "maailmalle" toisiin kaupunkeihin opiskelujen perässä, tai muuten vaikeaa kaiken kiireen keskellä saada porukkaa yhteen paikkaan! Tässä on hyvä motivaattori, kuka nyt haluaisi jäädä paitsi herkullisista ruoista ja hyvästä seurasta..? ;)

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Awesome!

Saadaan ehkä viimein, kaaaikkien vuosien puheiden jälkeen, katan kanssa itsemme YHDESSÄ reissun päälle!! Kyllä, LONTOOSEEN!
Lentolipuista ei ole vielä tietoa, ei myöskään varmuutta että on kesälomaa tuolloin, mutta jos kaikki menee kuten pitää niin kesäkuun lopulla London calling =) alustava hotellivaraus on sentään nyt, itsehän pakettimatkojen uskollisena käyttäjänä oon erittäin alottelija tämmösten netti+luottokorttivarailujen kanssa, mutta hyvinhän se meni! Tuli ainakin varausvahvistus sähköpostiin. Sekin on jo hyvä merkki. Tunnen itseni nyt todella villiksi, Kata vie mua turvallisesta pakettiamatkojen maailmasta villiin länteen, huhhuh. Mutta luotan Katan konkarimaiseen maailmanmatkaajan tietämykseen ;)



ps. Eilinen neljän tähden illalliseni, menestys! Saatte todennäköisesti huomenna kuulla tarkemmin illan menun kuvien kera, pysykää siis linjoilla!

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Life is gooood!

Oioii, ritari Pauliina meni ja pelasti veljensä pinteestä, jonka autosta oli öljyt loppunu väärällä hetkellä! Ja siinä yhtäkkiä huomasin myös hakeneeni vanhemmat juna-asemalta..perhe on pahin? ...vaiko silti maailman paras! Sinne jäi joka tapauksessa loppuillan kanavasurffailut sohvalla, mutta HUH miten oonkaan siivonnu. Kuurannu kaiken lattiasta kattoon ja vielä takasinki. Nyt kelpaa illallistaa täällä lauantaina. Parhaani ainakin oon yrittäny että illasta tulis mieleenpainuvan miellyttävä... :) 

Sairasloma alkaa tältä erää taittumaan kohti loppuaan, ja huomenna tarkoitus mennä takaisin töihin. Nyt illalla sain ekaa kertaa converset jalkaan, JES! Eikä tuntunu edes pahalta, aamulla vielä kumisaappaatkin teki vähän tiukkaa saada jalkaan ilman kipua. Toisaalta buranalla voi myös olla vaikutusta asiaan, mutta joka tapauksessa parempaan päin mennään selvästi! Ja samoin Zara alkaa olla sellainen energiapakkaus että meinaa pitkin seiniä hyppiä..hahah, ehkä me ei sit kuitenkaan jätetä lauantain agility-treenejä välistä, tehdään ainakin se mihin pystytään sen hetkisen kuntomme puolesta. 

Hyvää yötä! t. Onnellinen Pauliina jolla on super siisti ja raikas koti, hyvin taudista paraneva koira ja koko ajan vähemmän kipeä varvas. Life is gooooooood. 


sievä illallinen

Meillä on mitä mahtavimpien ystävieni kanssa meneillään projekti "neljän tähden illallinen", jossa nimensä mukaisesti jokainen meistä kuudesta vuorollaan kutsuu muut luokseen kolmen ruokalajin illalliselle. Ja nyt on viimein oma vuoroni päästä näyttämään kynteni keittiössä tulevana lauantaina, mieletöntä! Sairaslomaa on siis tänään käytetty siinä mielessä hyödyksi, että ostoslistat on tehty, ja tutkailtu vielä tarkemmin reseptejä. Tästä uupununeena päädyin loppuillan katsomaan leffoja Netflixistä. Good night, sairastupa kuittaa! 


tiistai 11. helmikuuta 2014

kuvin ja sanoin


1. Haluttiin Mikan kanssa vähän jotain herkkua perjantain iloksi, joten päädyttiin tekemään kermaista leipäjuustoherkkua, todella helppoa ja hyvää! Tarviit tavallista vispi- tai kuohukerma, leipäjuustoa ja kanelia. Itse kyllä ripottelin mukaan myös hieman sokeria, mutta se on ihan makuasia :) pilko leipäjuustot pieniksi kuutioiksi, laita pieniin uunivuokiin, kaada kerma päälle ja ripottele pinnalle kanelia (ja sokeria). Laita uuniin 200 asteeseen 10 minuutiksi. // 2. Riemuitsin jo varmaan 2 kuukautta sitten sitä ilouutista, että Mango aukeaisi Selloon. No nyt se viimein aukesi perjantaina, ja itsehän olin siellä tottakai heti kun pystyin eli lauantaina. Siellä oli pieni -50% alen tanko, josta löysin tämän kivan mekon. Oon ollu hieman epävarma hiusteni sävystä, haluanko takaisin selkeästi vaaleat hiukset, vai haluanko yhden asteen ruskemmat, vai osaanko elää edelleen näiden nykyisten, omasta mielestä yhden asteen liian punaruskeiden hiusten kanssa. Mutta tämän mekon kohdalla olin iloinen nykyisestä hiusväristä, mielestäni meni erittäin loistavaakin loistavammin yhteen mekko & hiukset!


3. Ilta on oletettavasti erittäin onnistunut kun aika hujahtaa siivillä, ja kun tuntuu siltä että ehti vasta juoda ensimmäiset skumppa-lasilliset, kun on jo seuraavassa hetkessä matkalla baarista kotiin. Ja oltiin vielä pilkkuun asti, apua millon tämmöstä viimeks onkaan tapahtunu?! Onneksi mulla oli myös mahtava illan emäntä, joka kaiken muun lisäksi myös antoi mulle paikan vuodesohvalta, ja aamupalaa molempien dagen efter-päiden oloja parantamaan.. ;) // 4. Sunnuntai oli vähän normaalista poikkeava, kun jouduttiin kiikuttamaan tuo pieni karvakorvani eläinlääkärin tutkittavaksi. Huoli nousi, kun ruoka ja juoma ei maistunu ja oli kaikenlaista köhää ja rohinaa sun muuta. Tuleeko teille yhtä yllätyksenä kuin itselleni, että koirillakin voi olla kurkunpääntulehdus? Se Zaralla nimittäin nyt on, ja 10 päivän antibioottikuuri siihen päälle. Eilen illalla olisin ollut huolesta sekaisin, jos en olis saanu eläinlääkäriltä selvyyttä syystä, että miksi pikku kaveri ei jaksa mitään muuta tehdä kuin nukkua. Tänään kuitenkin on taas ollut riehakkaampi meno, lapsi on terve kun se leikkii <3


5. Tänään oli taas aika töiden jälkeen tavata vanhojen työkavereiden kanssa pienten kahvilaherkkujen äärellä. Rakastan yli kaiken katkarapuleipiä, jos semmoisia on tarjolla, se hyvin suurella todennäköisyydellä päätyy omalle tarjottimelle! Jänniä aikoja eletään kohta, sillä yksi työkavereista jäi juuri äitiyslomalle, ja vannotin häntä ilmoittamaan heti kun alkaa tapahtumaan ;) Tän illan kokoonpanolla tuskin siis ihan heti nähdään uudestaan, mutta oli mahtava taas hieman päästä vaihtamaan kuulumisia ja tottakai juoruamaan viimeisimmät juorut, ahah! // 6. Jos ootte jaksanu kiinnittää valituksiini huomiota, muistanette valittaneeni kun lääkäri ei suostunut hoitamaan kipeää isovarvastani kuntoon. Tänään olin toisella lääkäriasemalla, koska varpaassa oli taas jokin tulehdus, ja viimein pääsin eroon kivun suurimmasta aiheuttajasta, sisäänpäin kasvaneesta kynnestä. Siinä lähti samalla puolet normaalista kynnestä ja nyt paikalla komeilee mitä jättimäisin sidekäärö. Voin kertoa, puudutus oli hieman kipeä, ja itse leikkaus ei tuntunu missään. Puudutettu varvas tuntuu erittäin mielenkiintoiselle, mutta se ei tunnu enää yhtään mielenkiintoiselle kun puudutus lakkaa ja kipu ilmestyy tilalle. Mikä uskomattomin kipu oli hetken aikaa, kunnes särkylääke rupes tehoamaan. Mutta tästä hyvästä 2 päivää sairaslomaa, thsithsing! 

go'natt ! 

torstai 6. helmikuuta 2014

sisältää mainostusta


Zara, tuo pieni karvakorvani, vilahtelee tässäkin blogissa suht ahkerasti. Mutta jos haluatte lukea vielä tarkemmin mitä Zaralle kuuluu, mitä hän puuhaa, missä hän menee ja mitä hän harrastaa ja urheilee, voitte käydä lukemassa koiramaisia juttuja täältä ! :)


Astukaa kiireesti peremmälle! 

t. Zara 

gomorron gubbar !


Huomenta vaan! On hirmu mukava ollu viime viikkoina katella aamusin unesta vasta heräilevänä kuinka työmiehet on joutunu paiskimaan lumipyryssä, loskasäässä, jääätävässä pakkasessa aina aamuseiskasta alkaen. Pienempänä tyttönä tokaisin kerran äidille haluavani isona rakennusmieheksi. Mutta noita raukkoja katellessa oon aatellu että ainakin näin talviaikaan on parempi pysytellä nykyisessä työssä!
Häiritsevää tässä on se, että nosturin nokassa keikkuvat työmiehet on tirkistelly useempana aamuna tänne päin, kun itse kipittelen unihiekat vielä silmissä vessaan ja aamupalalle, ties minkälaisissa uni-vaatteissa. Saa todella tsempata ja miettiä mitä on päällä, verhoja kun en jostain syystä oo tottunu sulkemaan öisinkään.

Koulu stressaa tällä hetkellä taas pahasti, ja vaikka kuinka tein lupauksia että helmikuu on ei-ostoksia-kuukausi, sorruin ostamaan kivan rennon mekon kesää ja sitä ennen matkaa varten! Bikbokista kympillä, ja kyllä harkitsin. Nukuin ihan yön yli tämän asian kanssa. Pitääkkö päätöksestä kiinni vai ostaa jotain joka pitkästä aikaa todella iski. Oon alkanu tykästymään tommosiin maksimekkoihin kesäaikaan. Ja jo keväällä nahkatakki ja converset ton kanssa voi olla ihan mukava..!



Takaisin toiminnanohjausjärjestelmä-tehtävän pariin, vain ihmeiden ihme voi enää pelastaa meidän ryhmän saamaan työn ajallaan valmiiksi sunnuntaiksi......!


tiistai 4. helmikuuta 2014

Inhoan niin tunnetta, joka tulee kun aika ei millään riitä kaikkeen, ja to do-lista vaan kasvaa! Helmikuun odottaisin olevan tän kevään rankimpia, varsinkin loppupäästä kun on 2 uusintatenttiä (kyllä häpeän) ja maaliskuun alussa heti vielä 3 kurssitenttiä. Puhumattakaan kaikista ryhmätöistä, kurssitehtävistä ym ym. Lopussa kiitos seisoo onneksi, rentouttava teneriffan aurinko! 

Kuun alku on myös konttorissa aina erittäin hektistä yleensä, ja oonkin sitä mieltä näin tiistai-illan kunniaksi, että mielestäni oon ehtiny tehdä jo tämän viikon aikana niin ankaralla kädellä hommia, töissä ja koulun parissa, että olisko jo viikonlopun paikka..?

Viime viikonloppu oli kuitenkin ah niin rento.


1. Perjantain ja lauantain välisenä yönä oli satanu ihana kerros uutta lunta, ja lauantaina tarvottiinkin sitten kahteen eri otteeseen hauvan kanssa lähimetsässä. Ei ollukkaan neidillä enää niin helppoa pinkoa pitkin poikin, se meni enemmän huvittavaksi loikkimiseksi ja kahlaamiseksi Zaralle jo ihan kiitettävän syvyisessä lumihangessa. Miiieletöntä jalkalihastreeniä tommoinen! // 2. SYÖ Helsinki!-viikot on taas ollu käynnissä, ja päätettiin lähteä Mikan kanssa lauantai-iltana keskustaan syömään. Pohdinnan ja käden väännön jälkeen päädyttiin Grande Grilliin, ja mainittakoon että minä olin se joka voitti tämän kädenväännön ravintolasta. ;) Todella hyvää, ja todella hyvän kokoiset annokset! Tarjoukseen kuulu kana kuin kana grillistä, itse päädyin kanaan herkkusienikastikkeella ja maalaisperunoilla, mm-m. // 3. Koska 9€ hinta jälkiruoasta ei oikein innostanu, päädyttiin kotiinpäin lähtiessä vielä Burger Kingiin. Raikas Mango Smoothie raikkaaseen talvi-lauantai-iltaan, hahah! Samalla tuli omalta osalta korkattua ensimmäinen kerta suomen Burger Kingissä. Ja tottakai aivan mieletön kokemus, smoothiet ja kaikkea.. :) // 4. Kotonakin ehti viettää aikaa, ja nukkua yhteensä 25h kahden yön aikana, tuli erittäin tarpeeseen. // 5 & 6. Sunnuntai-aamuna jätettiin Mika kotiin nukkumaan ja lähdettiin aamulla Zaran kanssa aamulenkille, en pistä pahakseni että olis vielä hetken talvista ja lumet pysyis maassa, mutta silti oli aika ihana tommonen just ja just pakkasen puolella oleva tuuleton sää. Voiko jo sanoa että tuntee lähestyvän kevään? Ainakin pikkulinnut siitä ihan selkeesti jo huuteli! // 7 & 8. Ollaan käyty kahtena viime sunnuntaina korvaamassa pentu-agilityssä, ja taas kerran oli aihetta olla ylpeä Zarasta. Näytettiin taas että ollaan ryhmän parhaimmasta päästä! Nyt on 2 viikon tauko, ja sitten uudet haasteet odottaa kun jatko-kurssi alkaa, odotan niin i n n o l l a !