goodbye 2013

Vuoden 2013 viimeinen työpäivä starttaa änyyteeNYT. Ihana lyhyt työpäivä edessä, jonka jälkeen tiedossa uuden vuoden ostosten tekoa kera Marian, itsensä ja kodin uv-kuntoon laittoa, ja huipennuksena itse ilta hyvässä seurassa! Odotan innolla, mukavaa vuoden viimeistä päivää! :)

Sleepless

Viikonlopun pitkälle puoleen päivään venyneet aamut, voi miksi meninkään siihen lankaan! Pirun energinen olo! Ja kello lyö kohta keskiyön, ei tässä paniikkia vielä ole, mutta uskoisin aamulla olevan taas tuttu katuva fiilis, miksen menny aikasemmin nukkumaan!  

Hahah, goooood night everyone! xxx

Perjantai

Suomen ensimmäinen lentokentän ulkopuolinen Starbucks, finally check! Vain noin kaksi kuukautta tarvittiin, jotta jonot lyheni siedettäväksi. Voi me hassut ihmiset! 

Alet taas oli yllättävän vaisut, ei niitä kyllä hirveän perin jaksanu edes kaluta joka rekkiä. Viime yön heikot unet vähän painaa. Tiedätte varmaan ne yöt kun uni ei jostain syystä meinaa millään tulla, ja päässä alkaa pomppimaan kaikki mahdolliset ajatukset maan ja taivaan väliltä, juuri sillä hetkellä kun pitäisi olla jo kiireellä unessa! Sitten päätät, noniin nyt en ajattele en niin mitään..ja tajuat lopulta keskittyväs liikaa tyhjentämään ajatukset kaikesta, eikä uni edelleenkään tule, äääärh! 

Ihanaa perjantai-iltaa ihmiset, ottakaa ilo irti munkin puolesta. Itse keskityn loppu bussimatkan pysymään hereillä ja syömään irttareita, mmmm! 

joulu kuvina

 En voi lähteä väittämään, etteikö joulun harmaa vetinen sää olisi hieman syöny joulufiilistä. Oonko ainut jolla tuli välillä hieman epätodellinen fiilis, eihän nytten voi olla joulu? Miksi ihmeessä kaikki viettää joulua nyt, kun ulkona näyttä enemmän keväiselle/syksyiselle, kuin talviselle. No onneksi päivä on edelleen lyhyt, ja pimeän tullen ei enää synkkää säätäkään nähny, ja joululaulut vaan raikamaan kovalla niin jäi sateen ropinakin onnellisesti ulkopuolelle.

Joulun vieton perinteitä löytyy varmasti vaikka kuinka toisistaan poikkeavia, mutta meidän joulu alkaa aatto-aamun kuusen koristelulla. Pienenä sitä saattoi jo aamu seitsemältä olla kuusen kimpussa, samalla katsoen Joulupukin kuumaa linjaa, tänä jouluna taisi meidän nuorin, tuo pieni karvakorva, olla ensimmäisenä aattoaamuna pystyssä ja sitten innokkaasti käyden sängystä toiseen pomppimassa herättämässä meidät kaikki... ;)

Päivällä herkutellaan riisipuurolla, ja vasta illalla, joulukirkon ja joulusaunan jälkeen, on vuoro joulu-illallisen. 

Myös Zara sai jouluherkkuspesiaalia, jota olin aikasemmin päivällä kokannut hänelle. Tämän jälkeen illan pieni juhlija simahtikin aika tehokkaasti, kuten yllä olevien kuvien viimeisimmästä näkyy! Lahjojen avaaminen sai kuitenkin koiraankin uutta virtaa, ja paketteja tulikin erittäin kiitettävästi meille kaikille, HUH! Olin kyllä odottanut Zaralta hieman agressiivisempaa tapaa repiä omat pakettinsa, liian hyvin koulutettu koira. Riepottelee vain omia lelujaan...ja mun (ja muiden) jostain löytyneitä sukkia!

Petteri Punakuono sentään sai paketista paljastuttuaan kunnon kyytiä, go girl!

Lopuksi voisin vielä paljastaa, millaisia juttuja omista paketeistani paljastui (apua niitä oli MONTA!).

Paljastettakoon vielä, olin ehkä hieman avittanut joulupukkia hankkimalla pari lahjaa minulta minulle.. :) se on ihan okei!

Huomenna yksi sun toinen varmasti lähtee taas huvin vuoksi välillä käymään töissäkin, ennen kun päästäänkin jo viikonlopun viettoon! Eikö yksi työpäivä viikossa riittäisi ihan hyvin jatkossakin..?

Mutta, näihin sanoihin. Öitä :)

se kuuluisa jouluähky

Huhuu, hengissä vielä? Näiden kaikkien joulun herkkujen puolesta on ehkä vaan hyvä että joulu on vaan kerran vuodessa. Mutta samalla ne kaikki ruoat, naaam. 

Joulu on ehdottomasti vuoden parhaimpia aikoja, oon nauttinu yli kaiken tästä kaikesta. Tänään saatu sukulointireissu vol. 1 suoritettua, ja huomenna jatkoa seuraa kun suunnataan turkuun isovanhemmille. Nyt kuitenkin on hetki aikaa illan hämyssä rauhassa tutkailla saatuja lahjojaan vähän tarkemmin, niin ja nauttia ehkä muutama pala Maraboun Domino-suklaata.. ;) 

joulutervehdys

Oikein suunnattoman lämmintä, ihanaa, herkullista ja onnellista joulun aikaa teille kaikille! 

Täällä alkaa kaikki olemaan valmista, paketit kääritty, laukku pakattu ja seuraavaksi lähden itse joulun viettoon vanhempien luo pikku hauvani kera. Valkoista joulua puolelle suomea ei tällä kertaa suotu, mutta en usko sen loppupeleissä paljon ihmisten joulumieltä pilaavan. Kaikista parasta joulussa ainakin itselle kuitenkin on rauhallinen, kiireetön yhdessä olo ja se koko kokonaisuus :)

xxx

Kasvohoidossa

Eilen pääsin nauttimaan hieman etukäteen jo ensimmäisestä joululahjastani, lahjakortti peruskasvohoitoon! Puhuin ekan kerran kasvohoitoon menosta äidin kanssa varmaan jo 17vuotiaana, mutta se vaan on aina jäänyt toteutusta vaille. Nyt kuitenkin päätti Mika tehdä ajatukset teoiksi ja antoi tuon lahjakortin joululahjaksi. Aika ihana hihih. Sain myös päättää halusinko käyttää hänen suunnitteleman joululahjan ennen vai jälkeen joulun, ahneuksissa päädyin vaihtoehtoon ennen joulua. Aijaii! Mutta kyllä kannatti, ehdottomasti pientä itsensä hemmottelua kaipaankin tähän joululoman alkuun, ja joulun kynnykselle! Huomenna vielä kampaaja-aika, ja sitten olen ehdottomasti ready for the christmas!

En tiennyt yhtään miten olisi pitänyt toimia hoitolaan sisään astuttua. Joten oma ilme saattoi olla näkemisen arvoinen kun kauneushoitaja pyysi ottamaan kengät ja kaikki paidat pois. Miksi? Sitten tajusin hoitajan sylissä ihanan lämpimän näköisen peiton jonka alle pääsinkin hoitotuoliin. Paidat pois oli tottakai siksi ettei hoidon aikana pääsisi vaatteet mitenkään sotkeutumaan! Hahah tyhmä minä. 

Ja miten rentouttavan nukuttavan väsyttävän ihanan mukavaa lämpimän peiton alla olikaan toisen samalla käsitellessä kasvoja. Olin kuullut Mikalta joka tämmöisissä hoidoissa aikoinaan myös oli käynyt välillä, että hoito ei todellakaan olisi rentoa ja mukavaa vaan kivuliasta kasvon epäpuhtauksien poistoa. Hahah pötypuhetta! Miehet on selkeästi liian herkkähipiäisiä, kun pienestä hätkähtävät .. ;)

En nyt osaa ihan tarkasti kertoa mitä kaikkea kasvohoito-tunnin aikana tapahtui, mutta olettaisin sen menneen jotakuinkin näin että ensin hoitaja tarkkaili hieman ihon yleistä kuntoa ja millä lailla olisi paras lähteä sitä käsittelemään. Jotain voiteita leviteltiin hitaasti ja hartaasti pitkin kasvoja, sitten pyyhittiin lämpimällä vedellä kostutetulla liinalla ne pois. Sitten kulmat muotoiltiin kuumavahalla, kaikki ylimääräiset karvanhaituvat pois! Kasvot käytiin seuraavaksi läpi jollain laitteella, joka ymmärtääkseni poisti kaikki epäpuhtaudet (heippa mustapäät!), ja sitten tehtiin loppu suunpieleen inhottavasti ilmestyneestä finnistä. Tämän jälkeen kasvoille levitettiin taas jotain voiteita ja oli hieronnan aika. Hieronnan jälkeen oli lopuksi vuoro kasvokuorinnan, ja se meinasi itselleni 15min rauhan ottaa pienet torkut. Hahah, näin ainakin hoitaja kehoitti tekemään jättäessään mut kasvonaamion vaikutusajaksi yksin hoitohuoneeseen. Lopuksi kasvonaamio putsattiin pois taas lämpimällä vedellä kostutetulla liinalla ja sen jälkeen sain kasvoihin vielä pienen kevyen meikkikerroksen pahimmat ihon punoitukset alleen piilottaen. Kuulemma yleisesti ottaen mitä vaaleampi iho, sitä helpommin se reagoi tällaisiin hoitoihin jonkin aikaa kestävänä punoituksena. 

Onneksi sain pienen meikkikerroksen, sillä seurauksella pystyin hoitojen jälkeen siirtymään häpeilemättä Sellon puolelle tekemään viimeisiä joululahjaostoksia. 

Nyt alkaa kaikki todella olemaan viimeisiä lahjojen paketointeja vaille valmista joulua ajatellen! :o)

potilas

heijaheijaa, terveiset peiton alta! Siis apua miten tää pöpö tykkää olla mussa. Huutaisin sille täysiä MENE JO, ellei täällä peiton alla lämpimässä olis näin mukavaa. Että kyllä kelpaa! Mutta olo on kaikkea muuta kuin kehuttava, samoin koulutehtävä junnaa taas paikallaan, kun ei ajatukset tämmösellä flunssapäällä kulje! Minä + viime hetkeen jättäminen = Foreveeer! Näköjään.. 

Sairastelu tuo myös muita etuoikeuksia: voin kutoa villasukkia päivät pitkät. Taitava minä! Siihen päälle että sairastelu tuo lisää vapaa-aikaa, ynnätään mieletön kutomistahtini. Voisin perustaa vaikka villasukkatehtaan ja kutoa kymmenen paria päivässä tätä menoa. Taitava minä!!! 

Kun vielä on näin innokkaalle ja avuliaalle vaikuttava apuri, ei tästä voi tulla kun bueno! Sitä onnekasta joka nämä joululahjaksi saa... ;) 

Ai pitikö mun opiskella tänään? pöh. Eihän siitä sitten mitään tullu, sen sijaan oon kyllä kuronut monia muita asioita check-listalta pois. Joululaulujen saattelemana. Niiden kuuluu soida joulun aikaan 24/7, niin lyhyt aika koko vuodesta tää joulun aika kuitenkin on! Että antaa palaa vaan. Mutta takaisin tuohon check-listaan, olen paketoinut (Zaran innokkaalla avustuksella) joululahjat piiloon paketteihin uteliailta katseilta. Hieman takapakkia tuo tämä sairastelu siihen, että sen takia jouduin jättämään väliin 2 eri päivän suunnitelmat jolloin oli tarkoitus myös poiketa etsimään viimeisiä puuttuvia joululahjoja. Mutta paha tilanne ei ole alkuunkaan, enää muutama lahja puuttuu, ja on myös jo jonkinlainen käsitys mimmoisia lahjoja ne olis. Joten on kipiteltävä sitten viikonloppuna kauppoihin, ettei siitä enää joudu ottamaan stressiä tähän liian stressaavaan syksyyn, kun siitä viimein alkaa vähän pääsemään eroon. 

Check-listaan palatakseni, olen myös viime päivinä koittanut viimein taas vähän tsempata ja ruokkia itseäni kunnolla, täyttävästi ja tarpeeksi usein. Viikonloppuna tajusin karun tosiasian kuinka huonosti olen muistanut/ehtinyt viime aikoina syödä kaiken kiireen keskellä. Ei ihme että paino putoaa, ja sehän ei ole liiallisissa määrin missään nimessä tarkoitus! Pitää olla terveesti lihaa luiden ympärillä. Jouluaaton lähestyessä taas on ihan mukavakin omata geenit, jotka ei jätä liikaa ruokaa vyötärölle näkymään vaikka sitä välillä sattuisi vähän enemmän itseensä ahtamaan... ;)

Mutta kaiken touhun päätteeksi jouduin poskien sen verran punoittaessa toteamaan, että nyt on taas vähän rauhoituttava ja muistettava sairastaakkin. Kuumehan se sitten taas nousi iltaa kohden ja kurkku on tullut tajuttoman kipeäksi, sain onneksi kurkkupastilli-toimituksen vanhempien toimesta, ja hetkeksi seuraa Katan ja Hymyn kyläillessä. Hymyllä ja Zaralla oli taas omat kissa ja hiiri-rituaalinsa, mutta tuntuu että koko ajan näkemiskerta kerralta alkavat pääsemään enemmän samalle aaltopituudelle. Se on erittäin kiva, sillä toivomme tottakai heistäkin parhaita ystävyksiä, kuitenkin ulkopuolisin avuin näyttävät jo kuin siskoksille. Tummia pörröisiä neitokaisia.

tasan viikko jouluaattoon...

.. ja ulkona näyttää edelleen tältä! Se syö väkisin vähän joulufiilistä, kun ulkona ei tunne yhtään joulun olevan näinkin lähellä. 

Mutta kaikesta huolimatta, tänä aamuna nautin erittäin paljon tuosta tuulettomasta ja leudosta säästä. Zara sai myös painella koko metsälenkin vapaana, ei tarvinnu turhautua hihnassa kun kipeä minä laahustin hitaasti perässä köhien. 

Tän vuoden vikat tentit kun sai ohi viime lauantaina, niin stressi näköjään hellitti niin suuresti, että heti sunnuntai-aamuna olin vähän köhänen. Mutta eilen olin vielä köhäsempi, ja tänään oon sitte ollu kotona parantelemassa itseäni, ja ääntäni! Se katoaa melkein aina enemmän tai vähemmän kun joku pöpö iskee.

Seuraavana tiedossa ruoan laittoa, ja koulutehtävien tekoa. On käytettävä hyödyksi sairastelun tuomaa lisäaikaa näiden tehtävien tekoon! Lupaan ja vannon olevani tästä eteenpäin taas aktiivisempi täällä, kun on saanut tappotahtia edenneen ensimmäisen opiskelusyksyn tähän pisteeseen että joululoma häämöttää ihan kulman takana, jiaaa! Jää aikaa taas kaikkeen kivaankin välillä ;)

Pieni elonmerkki

Kyllä, elossa ollaan edelleen vaikka onkin tunne että tää koulu- ja muiden tehtävien armoton määrä vie vielä hautaan! Hahah, no toivottavasti ei. 

Itsenäisyyspäivä taittui mukavasti turussa, sukuloiden ja hotellissa majoittuen. Viikonloppu meni muutenkin muissa kuin velvoitteiden merkeissä. Aikaahan semmoiselle arvokkaan ajan tuhlaukselle ei olisi ollut, mutta myönnettävä on ettei aivot jaksa jos niiden ei anna välillä kunnolla levätä! Turussa oli myös ihanat joulumarkkinat, kuvia niistä kun vain ehdin! Ja joulusta puheenollen, on joulu saapunut nyt tähänkin asuntoon. Miten rakastankaan joulun tunnelmaa! 

Jesss!!

Jes! Sydän pomppas pari volttia tänään Sellossa, kun huomasin Mangon aukeavan pian sinne!! Happyyy. Vielä kun Zara, Pull & Bear, Stradivarius, Bershka, Blanco ym suomeen/espooseen, liikaa vaadittu? 

Mun pieni ilopilleri (en voi olla rakastamatta ylläolevaa kuvaa Zarasta!!) lähti tänä aamuna mun mukana töihin, ja ilostutti taas koko konttorin ahkerat uurastajat läsnäolollaan, todellista työhyvinvoinnista huolehtimista tämmöiset eläinten terapiakäynnit. Kiia nouti hauvan yhdeltätoista päivähoitoon, Kiiakin sai vähän koiraterapiaa koirakuumeeseensa, kaikki hyötyy! Itsekin hyödyin tästä, koska pystyin hyvällä omallatunnolla jäädä töihin päivän päätteeksi tekemään rästihommia, ja myöhemmin hoitamassa rästissä olevia muita asioita ilman syyllisyydentuntoa

koiran liian pitkästä yksin olosta. Pikku neiti takaisin illalla kotiin noutaessa sain kuulla koiran olevan mitä helpoin ja mahtavin hoidettava, ylpeydestä sain pakahtua! Hoitopaikka taitaa siis olla Zaralle selvillä siltä varalta, että päätyisin keväällä lähtemään muun perheen kanssa etelän lämpöön. 

Natinati. 

ensimmäinen adventti eilen..

...uskomatonta! Näin se joulu alkaa kohta olemaan TAAS täällä. Mihin nää vuodet vierii? Mutta eilen kuitenkin juhlallisesti avattiin Zaran kanssa yhdessä joulukalenterin ensimmäinen luukku, ja yllätyksettömästihän sieltä ensimmäisenä adventtina tuli ensimmäinen adventtikynttilä. uu. Mutta olin varmaan pikkutyttö kun edellisen kerran en joku joulu omistanut partiolaisten joulukalenteria, ilman sitä joulu ei vaan tunnu samalle. Viime vuonna astui kyllä rinnalle kuvioihin myös veikkauksen arpajoulukalenteri. Viime vuonna tuli suuri 10 euron voitto, tänä vuonna voisi vaikka lisätä pari nollaa tuohon perään..?

Oon taas tunteiden risti-aallokossa ja kauheassa kriisissä tän kaiken koulukiireen keskellä. Ihanaa että joulu lähestyy vauhdilla, mutta samalla se lähestyy ahdistavan nopeasti. Se meinaa viimeisten tenttien ja palautuspäivien lähestymistä. Mutta sen jälkeen voi rauhassa nauttia tästä kaikesta joulun ajan ihanasta tunnelmasta, joulun herkuista, lämpimästä glögistä, ihanista joululauluista ja YHDESSÄ OLOSTA! Ette uskokkaan kaikki tutut ystävät hyvät, miten odotankaan saavani sillon viettää enemmän aikaa teidän kaikkien kanssa tän yksinäisen puurtamisen sijaan! Nyt tuli oikein tällainen julkinen tunteiden osoitus, kuinka ikävä teitä onkaan <3

Pieni ensilumen poikanenkin saatiin viimein tänään... ;)